Koronakriisi ADKAR-linssien läpi

 

Osaatko sinä katsoa muutosta ADKAR-linssien läpi? ADKAR on henkilökohtaisen muutoksen malli, joka esittää viisi lopputulemaa tai askelta, jotka henkilön tulee saavuttaa onnistuakseen muutoksessa. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista Awareness, Desire, Knowledge, Ability ja Reinforcement.

Ilman tietoisuutta (awareness) muutoksen tarpeesta ja syistä et voi haluta (desire) muutosta. Ja muutoksessa tarvittava tieto (knowledge) ei tartu päähän, ellei henkilöllä ensin ole halua muutokseen. Eikä muutoksen vaatimaa osaamista ja kyvykkyyttä (ability) voi saada aikaan ilman, että tietää, mikä muuttuu ja mitä se minulta vaatii. Lopulta tarvitaan vahvistusta (reinforcement), jotta muutoksesta tulee pysyvä.

Jotta koronaviruksen leviäminen pysähtyisi, tarvitaan iso muutos kansalaisten käyttäytymiseen. On pysyttävä kotona ja eristäydyttävä fyysisesti muista. On ollut mielenkiintoista seurata, miten koronaviruksen leviämisen pysäyttämiseen tähtäävä muutos ihmisten käyttäytymisessä on edennyt. Ja mitä hallitus ja valtiovalta ovat muutoksen aikaan saamiseksi tehneet.

Kun katson muutosta ADKAR-linssien läpi, näen seuraavaa:

Awareness: Harva on viime viikkoina välttynyt korona-uutisoinnilta, joten yleinen tietoisuus muutoksen syystä eli koronaviruksen leviämisestä on mennyt hyvin läpi. Mutta henkilökohtaisella tasolla tietoisuus oman käyttäytymisen merkityksestä on vasta alkanut valjeta.

Desire: Vaikka tietoisuus on laajaa, halu muuttaa omaa käyttäytymistä on muodostunut monille hitaasti. Miksi juuri minä muuttaisin arkeani? En ole riskiryhmää. Korona muistuttaa kausi-influenssaa. Näin jopa monien riskiryhmiin kuuluvien halu toimia ohjeiden mukaan on vielä jäänyt matalaksi.

Knowledge: Hallitus, THL ja muut instituutiot ovat jakaneet tietoa ja ohjeita, miten ihmisten pitäisi toimia. Mutta ilman riittävää tietoisuutta ja halua muutokseen lopputulos on ollut se, että koronatietoa ja vessapaperia ahmitaan hanakasti, mutta kotona ei olla pysytty ohjeiden mukaisesti.

Ability: Etätyöskentely, lasten kotikoulu ja yli 70-vuotiaiden karanteeni ovat vaatineet uusia taitoja, joita nyt kiivaasti opetellaan. Moni on huolissaan omista kyvyistään pysyä mukana äkkinäisessä muutoksessa. On selvää, että tuottavuus on alentunut voimakkaasti – lapset eivät opi, aikuiset eivät saa aikaiseksi.

Reinforcement: Sosiaalisen etäisyyden pitäminen toisiin on suuri muutos. Houkutus palata vanhaan sosiaaliseen elämään ja sittenkin tavata ystäviä on vahva. Voi ennustaa, että ilman tunnetta siitä, että tästä todella on hyötyä, paluu vanhaan tapahtuu pian. Nyt tarvitsemme tietoa tuloksista ja kiitosta vahvistamaan uskoamme, että nämä uhraukset kannattavat.

Kansainvälisesti tarkastellen Suomi lienee kuitenkin onnistunut tässä vaativassa muutoksessa kohtalaisen hyvin. Tunnistan pari tekijää, jotka ovat auttaneet:

Virus levisi meille monia muita maita myöhemmin. Viestintä alkoi meillä aiemmin suhteessa viruksen leviämiseen, joten tietoisuuden kasvattamiseen oli enemmän aikaa.

Presidentti Niinistö ymmärsi kriittisen tärkeän roolinsa muutoksessa. Hän muodosti oman visionsa siitä, miten tästä selvitään ja viesti sen vahvasti sekä hallituksen suuntaan että suoraan kansalaisille. Vaikkei hän resursseista nyky-Suomessa enää päätäkään, hän ohjasi ajattelua siihen suuntaan, että talous ei ole niin tärkeää kuin terveys. Tämä on lisännyt kansalaisten tietoisuutta tilanteen kriittisyydestä ja halua kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Presidentin toiminta on ollut aktiivista ja näkyvää. Muutosjohtamisessa tätä kutsutaan hyväksi sponsoroinniksi.

ADKAR on malli, joka auttaa systematisoimaan muutosjohtamista ja pääsemään tavoitteisiin. Miten sinä voisit hyödyntää sitä oman organisaatiosi kiivaassa muutoksessa?