Warning: Creating default object from empty value in /home/customer/www/flow.fi/public_html/wp-content/themes/salient/nectar/redux-framework/ReduxCore/inc/class.redux_filesystem.php on line 29
Kulttuurihakkerointi karkottaa elefantit kokoustilasta - Eezy Flow

Kulttuurihakkerointi karkottaa elefantit kokoustilasta

 

Onko organisaatiossanne asioita, joista kaikki vaikenevat? Niin kauan, kun ihmiset uskaltavat puhua myös vaikeista aiheista, haastavat toisiaan ja etsivät yhdessä yrityksen kannalta parhaita ratkaisuja, yritys kehittyy ja menee eteenpäin. Kun henkilökunta hiljenee, pitää olla todella huolissaan.

Ongelma syntyy, jos johto ja esimiehet käsittelevät tilanteita väärin joko tietämättään tai tietoisesti. Asioiden lakaiseminen maton alle synnyttää pikkuhiljaa puhumattomuuden kulttuurin, jossa ihmiset eivät enää välitä tarpeeksi puhuakseen tai pelkäävät puhua. Tätä kutsutaan henkiseksi check-outiksi. Se on tilanne, jossa ihmiset eivät enää ole psykologisesti sitoutuneita työhönsä. He antavat periksi, ovat apaattisia, luovuttavat, mutta eivät kuitenkaan lähde. Jos tällainen ilmiö leviää laajemmin, koituu se lopulta jopa yrityksen kohtaloksi.

Kulttuurihakkerointi lähtee arvostuksesta

Onneksi tilanteeseen on useita ratkaisuja. Jopa hyvin pienillä asioilla voidaan saada aikaan isoja vaikutuksia. Tätä kutsutaan kulttuurihakkeroinniksi.

Useissa tekemissäni kulttuurimittauksissa esiin nousee toive arvostuksesta ja kunnioituksesta. Simppeli kiitos arvojen mukaisesta toiminnasta, kehuminen ja muiden kuuntelu ovat ensimmäisiä askeleita kohti parempaa kulttuuria.

Anonyymillä kulttuurimittauksella saadaan ymmärrys siitä, mitä asioita henkilöstö pitää tärkeänä, niin omassa elämässään kuin työpaikalla. Samalla saadaan ymmärrys siitä, mikä aiheuttaa ongelmia työpaikalla. Mittaus toimii keskustelunavauksena ja fasilitoituna sen avulla saadaan nostettua kiperimmätkin asiat pöydälle ja käsiteltyä ne.

Etäaika on entisestään vähentänyt vaikeiden keskusteluiden käymistä. Toimistolla luontevia paikkoja näiden keskustelujen avaamiseen ovat esimerkiksi lounastauot ja kahvihuoneet. Näiden kohtaamisten puuttuessa keskustelun aloittaminen vaatiikin fasilitointia, tilaa ja aikaa.

On myös tärkeää pohtia, miksi jokaisen työntekijän rooli on merkityksellinen. Onko kahvilatyöntekijä ”vain” keittämässä kahvia, vai tuoko hän pienen hippusen onnellisuutta jokaiselle asiakkaalle? Taitava esimies tai johtaja osaa valaa merkityksellisyyden jokaiselle työntekijälle ja muistuttaa siitä aika-ajoin.

Johtaja menee ensimmäisenä

On korkea aika puhua kipeistä asioista. Esimies ja johtaja saavat olla ihmisiä inhimillisine tunteineen. Kun johtaja osoittaa haavoittuvuutta ja osaa pyytää työkavereiltaan neuvoja, uskaltavat myös muut lopulta avautua. Meillä Flow:lla on tapana jokaisessa yhteisessä kohtaamisessa tehdä fiiliskierros. Teemme myös tasaisin väliajoin huolitaulua, jossa kirjoitamme ylös huoliamme ja ratkaisemme ne yhdessä.

Ja joskus riittää, kun kysyy: Mistä emme puhu, josta meidän pitäisi puhua? Mikä on meidän elefanttimme huoneessa?

 

Stefanie Kiki Brandt-Tallqvist

Kulttuurimuotoilija

 

 

Jutellaanko lisää?