Miksi sinunkin kannattaa hakkeroida kulttuurisi?

 

Kaikki ovat kuulleet hakkereista, jotka etsivät ohjelmiston koodista heikkouksia, käyttävät heikkouden hyväksi ja muuttavat koodia muuttaakseen ohjelmiston tapa toimia. Kulttuurihakkerointi ytimessään perustuu samaan ajatukseen. 

Muutos on usein pelottava sana, transformaatio vielä pelottavampi. Usein strateginen suunnanmuutos, turn around tai kulttuurimuutos kestää pitkään. Jokainen ihminen organisaatiossa muuttaa ajatuksensa, oletuksensa ja uskomuksensa eri tahtiin, se vaatii johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tällaisiin hankkeisiin on joskus vaikeaa saada positiivista alkusysäystä, jolloin ne epäonnistuvat nopeasti, kun organisaatiolta ja johdolta loppuu kunto. 

Kulttuurihakkeroinnissa idea on löytää pieniä asioita, joihin voi vaikuttaa joka päivä tehdääkseen jatkuvaa ja iteratiivista muutosta. Samalla kun muuttaa isoja asioita jotka vie paljon aikaa, kulttuurihakkeri iteroi ja tekee inkrementaalisia, mutta tarkoituksellisia muutoksia nykytilaan. 

Parhaat yritykset ymmärtävät, että kulttuuri on elävä, hengittävä olento, joka muuttuu jokaisen uuden ja lähtevän työntekijän, viestinnän, aikomusten, käyttäytymismallien ja tekojen kautta.

Ennen vanhaan henkilöstötyytyväisyyttä mitattiin kerran vuodessa ja jotkut jättivät senkin tekemättä. Nykyään parhaat yritykset ymmärtävät, että kulttuuri on elävä, hengittävä olento joka muuttuu jokaisen uuden ja lähtevän työntekijän, viestinnän, aikomusten, käyttäytymismallien ja tekojen kautta.

Parhaimmillaan kulttuurin rakentaminen tapahtuu koko henkilöstön voimin, mutta joskus se vaatii “viruksen”, eli kulttuurihakkerin paikalle kertomaan, mikä on mahdollista ja mitä voisi tehdä toisin. Mukana saapuu usein annos luovuuden taikaa mukaan tekemiseen. 

Moni johtaja myöntää, että kulttuuri on suurin este muutokseen, mutta eivät tiedä mistä aloittaa tai mitä tehdä. Kulttuurihankkeista usein säästetään juuri silloin, kun niitä eniten tarvittaisiin. Kulttuurihakkerointi ei vaadi resursseja, johdon mukanaoloa eikä kovin paljon budjettiakaan. Hakkeroimalla ja dataa seuraamalla hakkeroinnin onnistumisesta pystyy rakentamaan johdolle ja hallitukselle vahvan keissin, jotta ne pystyvät tekemään tietoisen päätöksen satsatakseen kulttuurin rakentamiseen osana strategista kilpailuetua.

Hakkeroinnissa tunnistaa nopeasti osa-alueet, jotka tarvitsevat eniten energiaa. Tällöin johto voi helposti päättää, mihin energiansa fokusoi. 

 

Kiki