Onko muutosjohtaminen kulmahuoneen, projektipäällikön vai jonkun muun kompetenssi?

 

Kyllä, näiden kaikkien kolmen. Tutkimusdata* kertoo, että onnistunut muutos vaatii kolmen osa-alueen kunnossa olemisen.

Ensimmäinen on ylin johto, se kulmahuone. Sen tulee tehdä päätöksiä strategisesta suunnasta, muutoshankkeen käynnistämisestä sekä resursoinnista.

Lisäksi johdon tulee muutoksessa tehdä johtamistekoja:
a) osallistua aktiivisesti ja näkyvästi muutoshankkeeseen,
b) varmistaa muun johdon sitoutuminen ja toiminta muutoksen hyväksi sekä
c) viestiä muutoksesta suoraan henkilöstölle.

Tätä osuutta muutosjohtamisesta kutsutaan muutoksen sponsoroinniksi. Se jos mikä, on kulmahuoneen kompetenssia. Ja samalla alue, jossa johto tarvitsee paljon sparrausta ja tukea.

Toinen osa-alue, joka muutoksessa tulee olla kunnossa, on projektinhallinta. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että muutoshankkeella on kirkkaat bisnestavoitteet ja laajuus, aikataulu hallinnassa, budjetti ja resurssit. Ja että muutos ja sitä tukevat ratkaisut muotoillaan sellaiseksi, että muutos todella tuottaa halutut bisneshyödyt.

Projektinhallinnan osa-aluetta voi kutsua muutoshankkeen tekniseksi puoleksi: se tuottaa ratkaisut, olivat ne sitten uusia prosesseja, järjestelmiä, käyttäytymismalleja, tuotteita tai vaikka lokaatio. Tekninen ei siis välttämättä tarkoita teknologista.

Kolmas osa-alue on muutoksen inhimillinen puoli eli muutosjohtaminen. Pelkkä ratkaisun muotoilu, toteuttaminen ja käyttöönotto eivät riitä hyötyjen ja hankkeen ROI:n aikaansaamiseen. Muutosjohtamisen tavoitteena on varmistaa, että hanke tuottaa ne bisneshyödyt, jotka ovat kiinni siitä, hyväksyvätkö, omaksuvatko ja muuttavatko ihmiset käyttäytymistään.

Suurin osa muutoshankkeista on sellaisia, että jos emme saa ihmisiä mukaan, hyödyt eivät toteudu tai niistä toteutuu vain minimaalinen osa. Ihmiset tarvitsevat valmiuksia, välineitä ja tukea, jotta he onnistuvat omassa muutosmatkassaan,

Kun otsikossa mainitsen “jonkun muun”, puhun muutosjohtamisen ammattilaisista. Muutoksen inhimillisen puolen hallinta kun vaatii vähintään yhtä lailla osaamista ja tekemistä, kuin tuo tekninen puoli, eli projektinhallinta. Muutosjohtaminen on työ, joka vaatii ammattimaisen otteen, osaamisen ja systematiikan. Tämä on ymmärretty jo monissa organisaatioissa ympäri maailman. Siksi maailmalla jo yli 75 000 muutosten kanssa työskentelevää on kouluttautunut muutosjohtamisen sertifioiduiksi ammattilaisiksi.

Muutoshankkeen terveydentilan arviointiin on Proscilla ratkaisu, PCT-malli. Se mittaroi kolme tärkeää osa-aluetta; sponsoroinnin, projektijohtamisen ja muutosjohtamisen. Säännöllisillä mittauksilla pysyt perillä muutoshankkeesi terveydentilasta ja osaat korjata muutoksen onnistumista uhkaavat puutteet ajoissa.

Teppo

*Lähde: Prosci: Best Practices in Change Management – 2018 Edition